Lähdimme matkaan vasta yhdeltätoista kohti Kaskisten kärkeä. Antin melontakurssilaiset olivat lähteneet liikkeelle jo kymmeneltä. Odotimme, missä kohtaa saamme heidät kiinni, mutta kurssilaiset olivat meloneet sen verran vikkelään, että näimme heidät vasta Båtskäretillä, joka oli heidän etappinsa. Me jatkoimme siitä mukavassa aurinkoisessa kesäkelissä kohti Kaskista. Tuulta ei ollut tänäänkään liiemmin. 1-2m/s, mutta toki vastaista. Se ei meidän menoa haitannut. Matkalla tuli kuvattua Sigrundin majakkaa ja Metsä Boardin kemihierretehdasta. On tullut tällä reissulla kuvattua kaikki rannikon sellu- ja paperitehtaat.
Kaskisiin oli matkaa Kristiinankaupungista reilu 20km. Kaskisten sisäväylä on pitkä ja saattaa olla huonossa kelissä todella tuulinen kuilu. Pysyähdyimme Ravintola Siniseen Hetkeen lounaalle. Erittäin melojaystävällinen paikka ja muutenkin todella viihtyisä. Söimme tapamme mukaan pizzaa nimeltä sininen hetki, joka oli erittäin maukasta. Omistaja tarjosi vielä kahvit kaupanpäälle, kun on tultu niin pitkältä. Kertoili, että eilen kävi myös yksi tamperelainen meloja. Saattaa olla Antti, pitänee selvittää. Pidimme täällä pitkän tauon ja nautimme kauniista aurinkoisesta säästä.
Kaskisista jatkoimme kohti Öskatanin eteläkärkeä. Siinä vaiheessa kello oli jo sen verran, että päätimme soittaa Antille kysyäksemme parasta reittiä Grytskäretin lävitse. Melontakurssilaiset olivat antaneet hänelle hyviä leiriytymispaikkoja Närpiön lähivesillä ja yksi niistä sattui olemaan juuri Grytskäretin eteläpuolella oleva pieni Märigrundin saari. Päätimme suunnata sinne. Paikka on vanha kalastajakylä, jossa tällä hetkellä museona ja mökit ovat autiotupina. Päätimme kuitenkin pystyttää teltat, kun ei olla moneen päivään "saatu" nukkua teltassa. Telttapaikkoja löytyy sekä kalliolta että nurmelta myös hyvin. Näillä vesillä on hieman vaikea löytää yöpymispaikkaa, kun rannat ovat niin kivikkoisia.